BTUH Excellence Awards 2017

Viime kuussa sain kunnian osallistua yhdessä yhdentoista osastoni kollegan kanssa sairaanhoitopiirimme gaalaan, jossa palkitaan eri kategorioissa ansioituneimpia yksilöitä ja työyhteisöjä. Osastomme oli kolmen parhaan joukossa kategoriassa vuoden paras kliininen tiimi. Gaala järjestettiin Stock Brook Country Clubilla, joka on parinkymmenen minuutin ajomatkan päässä täältä Basildonista, Billericayssa. Meidän matkamme kohteeseen tosin kesti ehkä tuplaten tuon parikymmentä minuuttia. Syynä tähän iltapäiväruuhka, jollaisia en Suomessa ole ehkä koskaan nähnyt ja erimielisyydet sen suhteen, että minnekäs tästä seuraavasta risteyksestä pitääkään kääntyä - päädyimme ajamaan ympyrää. :D Saavuimme paikalle kuitenkin lopulta, onneksi vain kymmenisen minuuttia myöhässä.

Asu gaalaan löytyi aivan vahingossa. Kävin yhdessä paikallisessa hyväntekeväisyyskaupassa katselemassa kirjoja ja huomasin kuvassa näkyvän mekon yhden mallinuken päällä. Pyysin saada sovittaa sitä ja kotiutinkin kyseisen mekon sitten huokeaan viiden punnan hintaan. Kengät sain lainaan yhdeltä työkaveriltani. Kengät olivat aivan upeannäköiset, mutta voin kertoa etten ole koskaan elämässäni pitänyt jalassani noin korkeita korkoja. Gaalasta poislähtiessäni meinasin taittaa vielä nilkkani, mutta säästyin onneksi kyynärsauvoilta ja sairaslomalta tällä kertaa.

Gaala alkoi buffetilla. Suomalaisena ajattelin buffetin tällaisessa tilaisuudessa sisältävän lämmintä ruokaa moneen lähtöön. Brittiläinen buffet on kuitenkin varsin paljon vaatimattomampi ja kylmiä pikkusuolaisia (vihaan muuten sanaa pikkusuolainen :D) sisältävä tarjoilu. Ei muuten mitään vikaa, mutta olin jättänyt syömiset monelta tunnilta väliin, kun ajattelin saavan vatsani ääriään myöten täyteen buffetissa. Noh, seuraavalla kerralla sitten viisaampana brittiläisiin buffetteihin. Tämän vuoksi lautaselta löytyy myös vehnätuotteita, jos joku ihmettelee, sillä minulla oli kerta kaikkiaan niin nälkä etten voinut pidättäytyä pelkästään vihannes-/hedelmälinjalla enkä olettanut mitään gluteenitonta pyydettäessä saavani. Vatsa onneksi sieti tämän retkahduksen.

Palkintojenjako gaalassa oli järjestetty Oscar-gaalan tyyliin. Jokaista kategoria varten oli eri henkilö, joka ensin kertoi mitä kyseisen kategorian ehdokkailta odotettiin (esimerkillistä tiimityöskentelyä, positiivista potilaspalautettua, raudanlujaa ammattitaitoa ja niin edelleen). Tämän jälkeen palkinnon jakaja esitteli kunkin kategorian kolme parasta ehdokasta ja kertoi mistä syystä kukin oli ehdolle asetettu. Lopuksi rumpujenpärinän saattelemana palkinnon jakaja avasi kultaisen kirjekuoren, jossa luonnollisesti oli kategorian voittajan nimi.

Meidän kategoriamme voittaja julkistettiin illan ensimmäisenä. Jännitin totta kai tuloksia ja toivoin osastomme voittoa. Ennen kaikkea jännitin kuitenkin siitä syystä, että pelkäsin joutuvani kävelemään noissa korkeissa koroissa lavalle muiden työkavereideni kanssa. En nimittäin oikeasti meinannut edes buffet-pöytään selvitä ilman että olin nenälläni. Valitettavasti emme kuitenkaan voittaneet tällä kertaa vaan jäimme toiselle tai kolmannelle sijalle, voittajan lisäksi muita sijoituksia ei sen tarkemmin eritelty. Täytyy myöntää että oman kategorian voittajan julkaistamisen jälkeen loppugaala oli hivenen puuduttava, kun ei enää tarvinnut jännittää oman osaston puolesta.

Tällaisella kokoonpanolla iltaa vietimme. Ilta oli kyllä ikimuistoinen ja olen todella kiitollinen, että sain kutsun osallistua mukaan gaalaan, vaikka olen ollutkin täällä vasta niin pienen tovin. Tällaista kun ei ihan joka päivä pääse kokemaan!