Taustoja

On  vaikea sanoa mihin saakka unelmani ulkomaille muuttamisesta oikein juontavat. Olen jo hyvin nuoresta saakka ollut kiinnostunut kielistä ja aloin varmaankin jossain yläasteen tienoilla käyttää englannin kieltä aktiivisemmin muun muassa lukemalla ja katsomalla englannin kielisiä sarjoja. Matkustuskärpänen minua ei päässyt kovin aikaisin puremaan sillä ennen täysi-ikäistymistäni olin käynyt ainoastaan kaksi kertaa Ruotsissa (joista toisella kerralla kävimme laivasta vain hetken Tukholman satamassa) ja kerran Virossa opintomatkalla lukioaikana. Ensimmäisen kunnon ulkomaanmatkani tein vasta kolme vuotta takaperin vuonna 2013 matkustaessani viikoksi yksin Lontooseen. Pala sydäntä tosin jäi sinne reissulle saman tien.

Suuren askeleen kohti mahdollista ulkomailla asumista otin aloittaessani kansainväliset sairaanhoitajan opinnot syksyllä 2011. Tutkintoni on siis kokonaisuudessaan englanninkielinen. Yllättävää kyllä, en ollut vaihdossa ulkomailla opintojeni aikana. Yritin kyllä lähteä vaihtoon hyvän opiskelukaverini kanssa mutta niin monien mielenkiintoisten kohteiden suljettua ovensa päätin jäädä jatkamaan opintojani Suomeen opiskelukaverini lähtiessä kolmeksi kuukaudeksi Unkariin. Suomeen jääminen oli kohdallani äärettömän hyvä ratkaisu enkä kadu hetkeäkään etten sitten lopulta lähtenytkään vaihtoon. Jo tässäkin kohtaa ajattelin mielessäni ja ehkä jo ääneenkin, että ehtiihän sitä sitten valmistumisenkin jälkeen ulkomaille lähteä.

Ulkomaille lähtemisestä tuli juteltua vuosien aikana monenkin opiskelukaverin kanssa. Tuskin kenellekään oli mikään yllätys että kansainvälisyys ja ulkomaille muutto opintojen jälkeen oli monen mielessä kun kerta englanninkielisiä opintoja oltiin suorittamassa. Tuolloin lähtö oli vielä kuitenkin hyvin kaukainen ajatus ja unelma jonka toteutumisesta ei edes ollut mitään takeita. Jollain tavalla en vielä tuolloin tohtinut edes tosissani ajatella että joku päivä oikeasti lähtisin jonnekin. Kerroin kyllä haaveistani monelle, mutta uskoin melko vankasti niiden myös jäävän haaveiksi.

Joulun alla vuonna 2014 minä sitten valmistuin sairaanhoitajaksi. Sain välittömästi töitä ja aloitin työt pätevänä sairaanhoitajana heti loppiaisen jälkeen vuonna 2015. Tässä vaiheessa olin kyllä jo vakavammin alkanut miettimään ulkomaille lähtöä, mutta lakaisin ajatukset toistaiseksi vielä maton alle sillä ajatuksella että täytyy nyt ensin kerätä vähän työkokemusta ja rahaa mahdollista lähtöä varten.

Syksyllä 2015 otin yhden konkreettisen askeleen tulevaisuutta ajatellen ilmoittautumalla kansalaisopiston ruotsinkielen preppauskurssille. Tuolloin en vielä tarkkaan tiennyt minne haluaisin lähteä ja mielessäni pyörivät englanninkielisten maiden lisäksi muun muassa Ruotsi ja Norja, joten halusin pitää nämä ovet avoinna kertaamalla ruotsin kieltä.

Tässä vaiheessa myös entiset opiskelukaverini alkoivat suunnittelemaan ulkomaille muuttoa tai muuttamaan ulkomaille töiden perässä. Yksi lähti Sveitsiin, toinen Lontooseen. Mielessäni mietin opiskelukavereideni ottaneen sen suuren askeleen jota itse suunnittelin, mutta tässä vaiheessa en ollut vielä edes varma että tohtisinko oikeasti määrätietoisesti lähteä tekemään itse töitä saman eteen. En tiedä mistä nämä ajatukset johtuivat. Jollain tavalla kaiketi ajattelin että enhän minä nyt kuitenkaan oikeasti minnekään lähtisi.

Työsopimukseni kotihoidossa oli päättymässä marraskuussa 2015 ja jälleen täytyi miettiä että mitäs sitten ja minkälaisella aikataululla. En edelleenkään ollut päättänyt mitään varmaa mutta ympäripyöreästi mietiskelin että voisin kenties lähteä ulkomaille kesällä 2016. Tuolloin nykyinen työnantajani oli tarjoamassa minulle töitä noin neljäksi kuukaudeksi keväälle 2016. Sitten kävikin niin että töitä tarjottiin helmikuulle 2017, yli vuodeksi. Mietiskelin asiaa pitkään ja hartaasti tullen siihen tulokseen että kyllä minä nyt otan tuon sijaisuuden vastaan ja lähden sinne ulkomaille sitten tämän jälkeen keväällä 2017. Sain jälleen vähän lisäaikaa miettiä asiaa ja kerätä rohkeutta unelmien todeksi laittamiseen.